Yritysten vastuullisuustyötä ohjaava EU:n kestävyyssääntely on ollut arvaamatonta ja jättänyt yritykset epätietoisuuteen velvoitteista. Juuri kun pitkään valmistellut direktiivit astuivat voimaan, aloitettiin niiden purkutyöt. EU:n neuvottelut keventämispaketista, "Omnibus -paketista", on nyt saatu loppusuoralle ja se tuo merkittäviä lievennyksiä yritysvastuun lainsäädäntöön. On kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka sääntely muuttuu, tarve kestävyysmurrokselle ja yritysten vastuullisuustyölle ei katoa.

Enemmän valinnanvapautta yrityksille

EU-parlamentti hyväksyi marraskuussa oman kantansa keventämispakettiin, ja loppumetreillä siihen lisättiin vielä huomattavia lisähuojennuksia. Keventämispaketilla tavoitellaan yritysten hallinnollisen taakan keventämistä ja EU:n kilpailukyvyn parantamista.

Tulevat muutokset tuovat yrityksille lisää valinnanvaraa sekä toivottua selkeyttä vastuullisuustiedon kulkuun arvoketjussa. Pk-yrityksille tarjotaan kevyempää vapaaehtoista vastuullisuusraportointimallia, ja suurin osa suuristakin yrityksistä voi jatkossa valita itselleen sopivimman raportointimallin. Tämä keventää yritysten hallinnollista taakkaa ja vapauttaa resursseja itse asiaan eli vastuullisuutta edistävien toimenpiteiden toteuttamiseen.

EU julkaisi jo kesällä suosituksen, jonka mukaan pk-yritysten vapaaehtoinen kestävyysraportointi tehtäisiin jatkossa VSME-standardin mukaisesti koko Euroopassa. Uusien sääntelyn muutosten myötä VSME-raportoinnista näyttäisi tulevan keskeinen vastuullisuusraportoinnin työkalu ja väline vastuullisuustiedon siirtoon arvoketjussa.

FIBSin Yritysvastuu 2025 -tutkimuksen mukaan suurin osa Suomen suurista ja keskisuurista yrityksistä kertoo jo ylittävänsä kestävyystyössään lainsäädännön asettamat velvoitteet ja hyödyntävänsä raportointia laajemmin kestävyystyön kehittämisessä tai käyttävänsä sitä strategisena työkaluna. Yritysten vastuullisuustyö on siis jo vahvasti integroitu niiden toimintaan, eikä ole odotettavissa, että lainsäädännön muutokset saisivat tässä vaiheessa yrityksiä muuttamaan linjaansa.

Mitä muutokset merkitsevät ruokaketjulle?

Muutosten jälkeen kestävyysraportointivelvoitteen piiriin jäisi Suomessa noin 100 yritystä ja ruokaketjussa vain muutama kaikkein suurin toimija. Tällä hetkellä velvoitteen piirissä on noin 1300 yritystä, jotka ovat jo tuottaneet laajat vastuullisuusraportit tämän vuoden aikana. Suomen ruokaketju koostuu pääasiassa pk-yrityksistä painottuen vielä mikroyrityksiin, joten vapaaehtoinen VSME-raportointi tulee hyvin todennäköisesti olemaan keskeinen väline vastuullisuustyössä ja tiedonsiirrossa Suomen ruokaketjussa EU:n kestävyyssääntelyn muutokset täytyy ensin vielä viedä kansalliseen lainsäädäntöön ja näillä näkymin ne käsiteltäisiin Suomessa keväällä 2026.

Ruokaketjun pienten yritysten ja alkutuottajien kannalta ehkä merkittävin muutos on se, mitä vastuullisuustietoa arvoketjussa saa jatkossa pyytää. Nykyinen suurimpien elintarvikeyritysten "pellolta pöytään" -tarkastelu supistuu niin, että arvoketjutarkastelu keskittyy vain yrityksen lähimpiin toimijoihin. Lisäksi tietopyyntöjä rajoitetaan selvästi: pieniltä yrityksiltä ei voitaisi jatkossa vaatia enempää tietoa kuin mitä vapaaehtoinen VSME-standardi edellyttää. Tämä on merkittävä helpotus etenkin mikroyrityksille ja alkutuottajille, joilla ei ole resursseja laajoihin raportointivaatimuksiin.

Jotta yrityksen vastuullisuustyöstä saa liiketoiminnalista hyötyä, se kannattaa nähdä osana liiketoiminnan kehittämistä eikä pelkkänä raportointivelvoitteena. Vastuullisuuden tarkastelu ja todentaminen vaikuttavat yrityksen kilpailukykyyn, rahoituksen saantiin ja riskienhallintaan. Usein sen kautta saavutetaan prosessien tehostamisen myötä syntyviä taloudellisia etuja, eli selvää säästöä, päästöjen vähentämisen lisäksi. Samalla luodaan hyvää työnantajamielikuvaa ja mainetta arvoketjussa.

Mitä sääntelyn muutokset tarkoittavat yritykselle?

1. Raportointipaine kevenee, mutta kestävyystyön merkitys ei katoa.

Kestävyys on kilpailutekijä, ei pelkkä velvollisuus.

2. VSME-raportointi on jatkossa keskeinen työkalu.

Se tarjoaa kevyen, selkeän tavan todentaa vastuullisuus ja vastata asiakkaiden tietotarpeisiin.

3. Arvoketjun tietopyyntöjä rajataan.

Suuryritykset voivat pyytää vain VSME:n mukaista tietoa – ei enempää.

4. Enemmän resursseja vastuullisuustyöhön ja vähemmän hallintoon.

Yritysvastuun hyödyt esiin: mm. prosessien tehostuminen, kilpailukyvyn kasvaminen ja maineen paraneminen.

• Pk-yritysten vastuullisuustyötä edistetään Satafoodin ”Ruokaketjun vastuullisuustieto muuttuvassa toimintaympäristössä” hankkeessa, joka on EU:n osarahoittama.

Kirjoittaja: Jenni Lemettinen, vastuullisuusasiantuntija, Satafood

Ruokaketjun vastuullisuustieto muuttuvassa toimintaympäristössä