Ajankohtaista
Skotlannissa kehitetty skenaariotyökalu havainnollistaa ankeroispopulaation kehittymistä viljelykierrossa
04.11.2026
Peruna-ankeroisen torjuntaan tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja eri integroidun kasvinsuojelun toimenpiteiden yhdistämistä. Yksi keskeinen keino on ankeroisenkestävä lajike. Skotlannissa julkaistu työkalu PCN Scenario Planner auttaa havainnollistamaan kestävän ja herkän lajikkeen sekä viljelykierron pituuden vaikutusta ankeroispopulaatioon.
Peruna-ankeroisen hallinnassa olennaista on estää sen lisääntyminen. Yhdessä kystassa voi olla noin 500 munaa, joten populaation kasvuun on tärkeää puuttua ajoissa. Erityisesti pelloilla, joilla on pitkä perunanviljelyhistoria, olisi syytä kiinnittää huomiota lajikevalintaan riippumatta perunan tuotantosuunnasta. Sopivien lajikkeiden löytyminen omaan tuotantoon ei ole aina helppoa, mutta on tärkeää huomata, että eri perunantuotannon tarpeisiin on olemassa ankeroisenkestäviä lajikevaihtoehtoja.
Kestävä lajike vähentää tehokkaasti sen ankeroispopulaation eli sen patotyypin esiintyvyyttä, jota vastaan lajikkeen kestävyys on. Tämä perustuu siihen, että kestävä lajike houkuttelee ankeroisen toukat kuoriutumaan kystista, mutta toukat eivät pysty käyttämään kestävää lajiketta isäntäkasvinaan. Tämän seurauksena ne eivät pysty lisääntymään, jolloin ankeroispopulaatio pienenee.
Peruna-ankeroistilanne Suomessa
Suomessa esiintyy sekä keltaperuna-ankeroista että valkoperuna-ankeroista. Näistä keltaperuna-ankeroinen on selvästi yleisempi ja siten myös tuotannon kannalta merkittävämpi. Sen torjunta perustuu Suomessa pitkälti Ro1-patotyypin torjuntaan, sillä sen on aiemmin todettu olevan maassamme yleisin patotyyppi.
Patotyyppien yleisyydestä ei kuitenkaan ole saatavilla tarkkaa tietoa, sillä niitä ei määritetä rutiininomaisesti. Ruokaviraston mukaan tällä hetkellä ei ole näyttöä siitä, että patotyyppitilanne olisi merkittävästi muuttunut viime vuosina. Valkoperuna-ankeroinen on harvinainen, eikä sitä havaita näytteenotossa joka vuosi.
Riittävänä kestävyytenä peruna-ankeroista vastaan pidetään kestävyysluokkia 8-9. Ankeroisenkestäviin lajikkeisiin voi tutustua tarkemmin Ruokaviraston verkkosivuilla julkaistussa perunalajikelistassa, jossa on esitetty lajikkeiden kestävyys eri ankeroiskantoja vastaan: https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/viljelijat/kasvintuotanto/kasvinterveys/kasvintuhoojat/ankeroisenkestavat_lajikkeet.pdf
Skotlannin työkalu havainnollistaa ankeroispopulaation kehitystä
Skotlannissa julkaistiin vuoden 2025 lopulla PCN Scenario Planner -työkalu, jonka avulla voidaan havainnollistaa peruna-ankeroispopulaatioiden kehitystä erilaisissa viljelykierroissa. Työkalulla voi tarkastella, miten ankeroispopulaatiot muuttuvat vuosina, jolloin perunaa ei viljellä, sekä silloin, kun viljelyssä käytetään ankeroista kestävää tai sille herkkää perunalajiketta.
Työkalun on tehnyt PCN Action Scotland -hankkeen työryhmä, joka yhdistää peruna-alan, viranomaisten ja tutkimusmaailman asiantuntemuksen. Hanketta johtaa Plant Health Centre yhteistyössä James Hutton Instituten, SRUC:n, SoilEssentialsin, Scottish Agronomyn ja SASA:n kanssa.
Työkalun käyttö on maksutonta, mutta edellyttää käyttäjätunnuksen luomista. Lähtötiedot syötetään Skotlannin olosuhteisiin perustuen, minkä jälkeen työkalulla voi kokeilla erilaisia viljelykierto- ja lajikeskenaarioita. Työkalun lajikevalikoima poikkeaa Suomessa viljeltävistä lajikkeista. Lajikkeet on kuitenkin luokiteltu ankeroiskestävyyden mukaan, joten tarkastelussa voi hyödyntää oman lajikkeen kestävyyttä vastaavaa lajiketta.
Skotlannin työkalu peruna-ankeroispopulaation havainnollistamiseen löydät täältä: https://dss.pcnhub.ac.uk/
Kaksi esimerkkiä skenaarioista
Esimerkki 1: Lähtötilanteeksi on asetettu sekä kelta- että valkoperunaankeroispopulaation tiheydeksi 100 kystaa/g maata vuonna 2026. Vuosina 2027-2029 perunaa ei viljellä, jolloin molempien ankeroislajien populaatiot pienenevät luontaisesti viljelykierron aikana. Sininen käyrä kuvastaa keltaperuna-ankeroista ja violetti käyrä kuvastaa valkoperuna-ankeroista.
Vuonna 2030 viljelyyn otetaan perunalajike, jonka kestävyyden luokka on 9 eli paras mahdollinen molempia ankeroislajeja vastaan. Tällöin populaatiokäyrät jatkavat laskuaan. Myös seuraavina vuosina peruna jätetään viljelemättä, jolloin populaatioiden kehitystä voidaan tarkastella ilman perunan viljelyn vaikutusta.
Esimerkki 2: Vertailussa käytetään samoja lähtötietoja kuin ensimmäisessä esimerkissä: molempien ankeroislajien populaatiotiheys on 100 kystaa/g maata vuonna 2026. Perunaa ei viljellä vuosina 2027-2029, jolloin populaatiot pienenevät luontaisesti.
Vuonna 2030 viljelyyn otetaan ankeroiselle hyvin herkkä perunalajike, jonka kestävyyden luokka on 2. Tällöin molempien ankeroispopulaatioiden tiheys kasvaa 500 kystaan/g maata eli viisinkertaiseksi alkuperäiseen lähtötasoon verrattuna.
Perunan viljelyä ei jatketa seuraavina vuosina, jolloin populaatiot alkavat jälleen vähentymään viljelykierron aikana luontaisesti. Esimerkki havainnollistaa, kuinka merkittävästi viljeltävän lajikkeen ankeroiskestävyys voi vaikuttaa populaatioiden kehitykseen.
Puhdas perunaketju – toimintatavat peruna-ankeroisen leviämisen ehkäisyyn ja riskienhallintaan
Löydetään yhdessä Teidän tarpeisiinne paras ratkaisu!
Tutustu palveluihimme