Marraskuun alkupuolella tehtiin eräänlaista kasvinsuojelun historiaa, kun Suomen ensimmäinen syysvehnälohkon lumihometorjunta raskaalla maatalousdronella toteutettiin Tukesin myöntämällä koetoimintaluvalla Loimaan Mellilässä.

Myöhään syksyllä tehtävä lumihometorjunta on syysviljoille tärkeä kasvinsuojelutoimenpide, jossa uudella droneteknologialla on erityistä potentiaalia. Maatalousdrone pystyy suorittamaan käsittelyn märissäkin olosuhteissa, joissa ruiskutuksen toteuttaminen traktorilla ei ole mahdollista maan huonon kantokyvyn vuoksi. Lumihome on yksi syysvehnän merkittävimmistä satoa heikentävistä kasvitaudeista, ja torjunta sitä vastaan tulisi tehdä myöhään syksyllä ennen pakkasia ja lumipeitteen kertymistä.

Kokeen päähuomio valmiste- ja vesimäärässä

Mellilässä Kauka-Hyryn tilalla 11.11.2025 toteutettiin Suomen ensimmäinen lumihometorjuntakoe syysvehnälle raskaalla maatalousdronella - XAG:n valmistamalla P100 Pro -dronella, RevoSpray 3 moduulilla varustettuna. Käytetyllä laiteyhdistelmällä voidaan levittää nestemäisiä aineita ja kuljettaa 50 kilogramman hyötykuormaa.

Koelohkon Turanus-syysvehnä oli kylvetty 10.9. Ruiskutushetkellä kasvusto oli taimettunut tasaisesti ja lähtenyt hyvään kasvuun läpi lohkon.

Levitys toteutettiin 2,5 metrin lentokorkeudelta, mikä on hieman tyypillistä lentokorkeutta matalampi nestemäisten aineiden levityksessä. Levityksen lentonopeus oli 4 metriä sekunnissa, mikä puolestaan on reilusti alhaisempi kuin dronen suurin mahdollinen lentonopeus. Matalammalla lentokorkeudella ja alhaisemmalla nopeudella helpotettiin käsittelyn visuaalista havainnointia.

Lumihomeen torjuntaan käytettiin Bayerin Proline 250 EC:tä valmistajan käyttömääräohjeen mukaan 0,4-0,8 l/ha. Kokeessa käytetty vesimäärä vaihteli hehtaaria kohden 50-150 litraan. Suomessa lumihometorjunta, kuten muutkin kasvinsuojelukäsittelyt, tehdään yleensä huomattavasti suuremmilla nestemäärillä tehoaineen tasaisen leviämisen varmistamiseksi. Dronen tuottama, alaspäin suuntautuva ilmavirta kuitenkin jakaa nesteen kasvustoon eri tavalla kuin traktorikäyttöisissä ruiskuissa perinteisesti käytetty puomiruisku. Yleisellä tasolla tämä avaa mahdollisuuden aiempaa pienempiin vesimääriin ilman, että aiheutetaan merkittävää epätasaisuutta tehoaineen leviämisessä kasvustoon.

Optimaalisten toimintatapojen määrittämiseen tarvitaan lisää tutkimusta ja koetoimintaa

Tässä kokeessa aloitettiin suuremmasta vesimäärästä ja vesimäärää pienennettiin kokeen aikana. Vaikutuksia seurataan vähintään 2026 kasvukauden alkuun asti. Se, millaisia vesimääriä dronella tehtävissä kasvinsuojelukäsittelyissä pitäisi käyttää, on varmasti yksi keskeisimmistä tutkimusaiheista tulevina vuosina.

• Toivottavasti koelohko talvehtii hyvin ja voimme nähdä eroja eri vesimäärillä torjutun ja käsittelemättömän alueen välillä. Ensimmäiset havainnot lumihometorjuntakokeesta viittaavat siihen, että optimaalista vaikutusta ja hallintaa haettaessa pienemmät vesimäärät ovat todennäköisesti eduksi dronelevityksessä, toteaa Mtech Digital Solutions Oy:n johtava agronomi Mikko Hakojärvi.

Hakojärvi kertoo myös, että käytettävän vesimäärän ohella lentokorkeudella sekä lentonopeudella on vaikutusta levitettävän aineen leviämiseen kasvustossa. Näitä on tarkoitus tutkia seuraavissa kokeissa.

Tärkeä tutkimuskohde on myös mahdollinen tuulikulkeuma ja tavat pienentää kulkeumaan liittyviä riskejä. Näiden riskien arviointiin ja parhaiden toimintatapojen löytämiseksi lupaviranomainen, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, kannustaa alan toimijoita hakemaan lupia dronella tehtävään koe- ja tutkimustoimintaan sekä tekemään yhteistyötä alan kehityksessä.

• Toivottavasti alan toimijat lähtevät innokkaasti tekemään kokeita ja tutkimusta droneilla, sillä mitä enemmän dataa kertyy, sitä nopeammin voidaan arvioida dronen käyttöä peltoviljelyssä riskienhallinnan näkökulmasta, sanoo Tukesin ylitarkastaja Lotta Kaila.

Alan kehittymiseksi ja vaikuttavuuden tehostamiseksi Kaila toivoo näkevänsä myös tiivistä alan toimijoiden yhteistyötä.

• Alan nopea kehitys edellyttää saumatonta yhteistyötä, jotta esimerkiksi koetoiminnan turhat päällekkäisyydet voidaan välttää. Niiden karsiminen vaatii viranomaisilta yhteistä panostusta lupaprosessien sujuvoittamiseen ja dronealan toimijoilta halua rakentaa pirstaleisten yksittäishankkeiden sijaan yhtenäisiä, toisiaan täydentäviä tutkimuskokonaisuuksia, Kaila toteaa.

Niin viljelijät kuin muut alan toimijat ovat yksimielisiä siitä, että dronet voivat tuoda suomalaiseen peltoviljelyyn uusia mahdollisuuksia, erityisesti silloin kun pellon kantavuus on heikko tai käsittelyikkuna lyhyt. Kun droneteknologiasta saadaan lisää käytännön kokemusta sekä lisää dataa koetoiminnasta, voi droneista kehittyä hyvinkin tärkeä työkalu peltoviljelyyn.

Haluatko tietää lisää droneruiskutuksen ja traktoriruiskutuksen eroista ja kuulla käytännön kokemuksia?
Ilmoittaudu DroneFarmi-hankkeen 11.12. pidettävään webinaariin.

DroneFarmi - Uusi teknologia kestävän peltoviljelyn edistäjänä