Tanskaan suuntautunut opintomatka tarjosi suomalaisille maitotilayrittäjille runsaasti ajatuksia siitä, miten modernia maidontuotantoa johdetaan kilpailukykyisesti. Vierailukohteina olleet neljä maitotilaa erosivat toisistaan tuotantotavaltaan ja kooltaan, mutta kaikkia yhdisti yksi asia: toiminta perustui selkeään johtamiseen, vakioituihin prosesseihin ja jatkuvaan kehittämiseen.

Työn organisointi toi tehokkuutta

Yksi vahvimmista havainnoista liittyi työn johtamiseen. Tanskalaisilla tiloilla työ oli jaettu selkeisiin kokonaisuuksiin, vastuut olivat tarkkoja ja viikkorytmit suunniteltuja. Työntekijöiden rotaatio oli yleistä. Tehtäviä vaihdettiin säännöllisesti, jotta kaikki hallitsivat eri työvaiheet.

1250 Jersey-lehmän tilaa johtava Jens Madsen korosti yksinkertaisia toimintamalleja ja selkeitä sääntöjä. Tavoitteena ei ollut yksittäisen työntekijän huippusuoritus, vaan koko tiimin tasainen ja ennakoitava toiminta. Myös yrittäjän oma työmäärä herätti keskustelua. Madsen kertoi työskentelevänsä noin 40 tuntia viikossa ja pitävänsä vapaa-aikaa tärkeänä osana johtamista.

Teknologia tukee päätöksentekoa

Vierailutiloilla hyödynnettiin paljon teknologiaa. Käytössä oli sensoreita, eläindataa, genomitestausta ja robotiikkaa. Yhteinen viesti oli kuitenkin selkeä. Teknologia ei yksin ratkaise mitään.

Torben Duen tilalla seurattiin reaaliaikaisesti eläinten syömistä, juomista, lämpötilaa ja märehtimistä. Claus Fengerin tilalla dataa yhdistettiin myös genomitietoihin ja metaanimittauksiin. Tiloilla korostettiin kuitenkin sitä, että tärkeintä on kyky keskittyä olennaisiin tunnuslukuihin ja hyödyntää tietoa käytännössä.

Moni osallistuja pohti, että suomalaisilla tiloilla haaste ei välttämättä ole datan puute, vaan sen hyödyntäminen arjen johtamisessa.

Eläinryhmittely ja ruokinta tarkasti hallinnassa

Kaikilla tiloilla eläimet oli ryhmitelty tarkasti tuotantovaiheen mukaan. Ensikot, vastapoikineet, umpilehmät ja sairaat eläimet pidettiin omissa ryhmissään. Tämä helpotti ruokintaa, seurantaa ja työn organisointia.

Erityisesti alkulypsykauteen kiinnitettiin paljon huomiota. Martin Sehestedin huipputuotostilalla vastapoikineita seurattiin tarkasti, sillä suurin osa ongelmista syntyy ensimmäisten viikkojen aikana poikimisesta.

Ruokinta oli kaikilla tiloilla tarkasti optimoitu kokonaisuus. Käytössä oli useita appeita eri eläinryhmille, ja ruokintaa säädettiin jatkuvasti tuotoksen ja eläinten kunnon mukaan. Monilla tiloilla rehunteko oli ulkoistettu, jotta oma työ voitiin keskittää eläinten hoitoon ja tuotannon johtamiseen.

Vasikoihin ja genetiikkaan panostetaan

Vasikkavaihe nähtiin investointina tulevaan tuotantoon. Ternimaidon laatu varmistettiin huolellisesti ja juotto-ohjelmat suunniteltiin tarkasti. Useilla tiloilla korostettiin, että hyvä alku näkyy myöhemmin eläinten tuotoksessa ja terveydessä.

Jalostuksessa hyödynnettiin laajasti genomitestausta, seksattua siementä ja alkioita. Vierailu Viking Geneticsille osoitti, kuinka vahvasti tanskalainen maidontuotanto perustuu dataan ja pitkäjänteiseen jalostustyöhön. Päätöksiä ei tehdä vain seuraavaa lypsykautta varten, vaan tavoitteena on rakentaa tulevien sukupolvien karjaa.

Tehokkuus syntyy kokonaisuudesta

Investoinnin jälkeen – ja Vasikankasvatuksen abc -hankkeiden yhdessä toteuttaman opintomatkan tärkein havainto oli, että menestyvä maitotila rakentuu kokonaisuudesta. Teknologia, ruokinta, jalostus ja tuotantorakennukset ovat tärkeitä, mutta ratkaisevaa on niiden johtaminen toimivaksi kokonaisuudeksi.

Monilla tanskalaisilla tiloilla eläinmäärän kasvattaminen ei ollut enää mahdollista ympäristö- tai sijaintirajoitusten vuoksi. Kasvu haettiin nykyisen kapasiteetin tehokkaammasta hyödyntämisestä.

Matka vahvisti käsitystä siitä, että tulevaisuuden kilpailukyky syntyy ennen kaikkea selkeästä johtamisesta, toimivista prosesseista ja kyvystä kehittää toimintaa pitkäjänteisesti.

Investoinnin jälkeen - maitotilan kasvupaketti